Tiimien johtaminen; johtajuus ja motivointi

Johtamiseen kuuluu olennaisesti erilaisten ihmisryhmien johtaminen. Näitä ihmisryhmiä ovat esimerkiksi tiimit, ryhmät ja joukkueet ja onkin mielenkiintoista pohtia, mikä erottaa nämä toisistaan. Kun mietin tiimin ja ryhmän eroa, minulle tulee mieleen, että tiimi on ”next level” verrattuna ryhmään. Tiimi on siis kehittyneempi, sillä siinä jäsenet tekevät kunnolla yhteistyötä ja vastuutakin on jaettu tasaisesti. Minusta hyvä esimerkki näiden käsitteiden jaotteluun on meidän oppimispäiväkirjan ”ryhmä”työ. Aluksi olemmekin varmasti ryhmä, jokainen jäsenistä hoitaa pääosin oman tonttinsa. Voisiko kuitenkin olla, että ajan kuluessa ryhmämme saisi tiimin piirteitä? Kun opimme ryhmämme jäsenten kesken lisää toisistamme ja ilmapiiri vapautuu, saattaa meidän yhteistyömme ja työskentelymme kehittyä jopa tiimin tasolle. Näin voisi käydä varsinkin, jos yhteinen projektimme kestäisi kauemmin.

Yksi tiimin ja ryhmän ero on myös se, että tiimien jäsenillä on selkeämmät roolit kuin ryhmien jäsenillä. Roolit varmasti parantavat tiimin työskentelyä. Koska aihe on minulle vieras, herää minulle kysymys siitä, sovitaanko roolit tiimissä tietoisesti vai muodostuvatko ne itsekseen. Jollain tapaa voisi olla käytännöllistä, että roolit oikeasti sovittaisiin tiimin sisällä, tällöin kukin jäsen varmasti tietäisi mitä häneltä odotetaan. Uskon kuitenkin että tiimien roolit ovat enemmänkin ennalta sopimattomia. Pystyisivätköhän roolit olla jopa tiedostamattomia, niin ettei henkilö itsekään tiedä olevansa esimerkiksi koordinoija, takoja tai keksijä.

Tiimien rooleja pohtiessa tulee mieleen, että olisikohan hyvä jos tiimin jäsenenä kokeilisi välillä itselle uutta tai ei niin mieluista roolia. Tämä voisi antaa tiimin toiminnalle uusia ulottuvuuksia. Toisaalta jos ryhmän jäsenet ottavat vääriä rooleja, voi olla ettei työskentely etene, koska jäsenille haastavat roolit vaikeuttavat työn tekemistä.

Tiimien toiminnassa on myös muita haasteita jäsenten väärien roolien lisäksi. Ryhmän sisällä voi tulla myös konflikteja, jolloin tiimin toiminta joutuu ottamaan takapakkia. Vastaperustetulle tiimille on myös tavanomaista hetken kuohuntavaihe. Nämä erilaiset tiimin sisäiset haasteet ovat kuitenkin hyviä oppimistilanteita. Vaikeudet voidaan ratkaista muun muassa yhteistyöllä ja mukautumisella, joiden avulla uskon ryhmän kehittyvän entistä lujemmaksi.

Koska tiimit ovat muuttuvia ja ainutlaatuisia, tarvitsevat ne myös aina tilanteeseen sopivaa johtamista. Jos tiimi on tiivis ja sen sisällä hyvä vallitsee hyvä ryhmähenki, on sen johtaminen todennäköisesti helppoa. Aluksi kuitenkin tiimin johtaminen saattaa olla haastavampaa kun jäsenet ovat toisilleen vieraita. Onkin tärkeää, että kukin jäsen tuntee kuuluvansa omaan tiimiinsä. Tiimin johtajan onkin hyvä tietää mikä tiimiläisiä yhdistää. Jos tiimiläisiä yhdistää esimerkiksi ikä, elämäntilanne tai ulkoiset piirteet, voidaan nämä ottaa huomioon työskentelyssä. Jos esimerkiksi kaikki tiimiläiset ovat nuoria, ei tapaamisia välttämättä kannata sopia perjantai-iltaan. Uskon, että tiimin johtaminen vaatii tiimin jäsenten tuntemusta ja aikaa. Pidemmän päälle tiimi vahvistuu, kun jokainen oppii (ehkä erehdyksen kautta) oman paikkansa ja tiimi löytää yhteisen sävelen. 

Johdanto

Johdanto

Tavoitteenamme tällä kurssilla on ymmärtää mitä johtaminen tarkoittaa ja mitä on hyvä johtaminen. Lisäksi tavoitteenamme on saada hyvä pohja johtamisen jatko-opiskelulle. Yksi meistä (Roosa) oli viime vuoden armeijassa ja tuntee armeijan johtamiskäytännöt sekä hierarkian joka perustuu arvomerkkeihin ja haluaa nyt tutustua siviilimaailman enemmän arvostukseen ja persooniin perustuvaan johtamiseen.

Kurssin tavoitteena kurssikuvauksen mukaan on oppia mitä johtaminen ja organisoituminen ovat, niiden peruskäsitteet, niiden yhteydet uudistuvaan liiketoimintaan ja se miten ihmiset tulkitsevat johtamista ja organisoitumista. Pääsykokeita varten johtamisesta lukeneet (Vilma ja Karita) haluavat syventää aikaisemmin oppimaansa ja lisätä tietämystään johtamisen mielenkiintoisesta maailmasta. Erityisen kiinnostavia aihealueita ovat esimerkiksi johtamisen kehittyminen aikojen saatossa ja johtamisen psykologinen ulottuvuus.

Tulemme tarvitsemaan kurssilla opittuja asioita esimerkiksi työnhakutilanteissa, jolloin osaamme miettiä mitä johtaja arvostaa työnhakijassa. Myös yleisesti työelämässä on hyvä ymmärtää mitä johtajalta vaaditaan ollakseen hyvä alainen. Meistä moni tulee luultavasti toimimaan esimiestehtävissä tulevaisuudessa, joten hyvä teoreettinen perusta tukee hyvin tulevaisuuden käytännön toimintaa.

Johtamiseen ja organisointiin kuuluu hyvä aikakäsitys. Asioiden hoitaminen ajallaan, monien asioiden hoitaminen yhtä aikaa ja ajankäytön hallinta yleensä ovat tärkeitä johtajuuden peruskiviä. Johtajalla täytyy myös olla hyvä ihmistuntemus ja hänen täytyy olla luotettava. On tärkeää, että alaiset pystyvät luottamaan johtajaansa ja arvostavat häntä. Läpinäkyvyys toiminnassa, joustavuus sekä työntekijöiden huomioiminen, osaltaan tukevat tätä.

Roosalla on jo alussa mainittu vuoden kokemus puolustusvoimien palveluksessa joukkueenjohtajana. Lisäksi Roosa on toiminut oppilaskunnanhallituksessa jäsenenä sekä puheenjohtajana sekä peruskoulussa että lukiossa. Myös Mikkelin nuorisovaltuustossa Roosa on toiminut jäsenenä sekä varapuheenjohtajana, että myös puheenjohtajana kahdella eri toimikaudella. Tietynlaista johtajuuden kokemusta tuo myös yleisurheilun valmentaminen jonka parissa Roosa on toiminut seitsemän vuotta.

Karita on myöskin ollut mukana oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnassa sekä puheenjohtajatehtävissä että muissa osaltaan vastuullisissa tehtävissä. Karita on pyörittänyt kesätöikseen omaa kesäkahvilaa neljänä kesänä, ja niistä kolmena kahvilaan on palkattu työntekijöitä kunnan kesätyönhaun kautta. Johtamista on siis saatu harjoitella pienissä pätkissä työelämässäkin.

Vilmalla on kokemusta johtajuudesta ja organisoinnista lähinnä työntekijän näkökulmasta. Useamman kesän työkokemuksella Vilma on nähnyt miten esimies toimii esimerkiksi hoitoalalla. Työkokemus kotiseutumuseon ainoana työntekijänä pakotti ottamaan ohjat omiin käsiin. Varsinkin museotyössä Vilma tunsi vastuun, joka oli lähes kokonaan omilla harteilla.

Näillä tunnelmilla aloitamme tämän kurssin ja oppimispäiväkirjan!