Tiimien johtaminen; johtajuus ja motivointi

Johtamiseen kuuluu olennaisesti erilaisten ihmisryhmien johtaminen. Näitä ihmisryhmiä ovat esimerkiksi tiimit, ryhmät ja joukkueet ja onkin mielenkiintoista pohtia, mikä erottaa nämä toisistaan. Kun mietin tiimin ja ryhmän eroa, minulle tulee mieleen, että tiimi on ”next level” verrattuna ryhmään. Tiimi on siis kehittyneempi, sillä siinä jäsenet tekevät kunnolla yhteistyötä ja vastuutakin on jaettu tasaisesti. Minusta hyvä esimerkki näiden käsitteiden jaotteluun on meidän oppimispäiväkirjan ”ryhmä”työ. Aluksi olemmekin varmasti ryhmä, jokainen jäsenistä hoitaa pääosin oman tonttinsa. Voisiko kuitenkin olla, että ajan kuluessa ryhmämme saisi tiimin piirteitä? Kun opimme ryhmämme jäsenten kesken lisää toisistamme ja ilmapiiri vapautuu, saattaa meidän yhteistyömme ja työskentelymme kehittyä jopa tiimin tasolle. Näin voisi käydä varsinkin, jos yhteinen projektimme kestäisi kauemmin.

Yksi tiimin ja ryhmän ero on myös se, että tiimien jäsenillä on selkeämmät roolit kuin ryhmien jäsenillä. Roolit varmasti parantavat tiimin työskentelyä. Koska aihe on minulle vieras, herää minulle kysymys siitä, sovitaanko roolit tiimissä tietoisesti vai muodostuvatko ne itsekseen. Jollain tapaa voisi olla käytännöllistä, että roolit oikeasti sovittaisiin tiimin sisällä, tällöin kukin jäsen varmasti tietäisi mitä häneltä odotetaan. Uskon kuitenkin että tiimien roolit ovat enemmänkin ennalta sopimattomia. Pystyisivätköhän roolit olla jopa tiedostamattomia, niin ettei henkilö itsekään tiedä olevansa esimerkiksi koordinoija, takoja tai keksijä.

Tiimien rooleja pohtiessa tulee mieleen, että olisikohan hyvä jos tiimin jäsenenä kokeilisi välillä itselle uutta tai ei niin mieluista roolia. Tämä voisi antaa tiimin toiminnalle uusia ulottuvuuksia. Toisaalta jos ryhmän jäsenet ottavat vääriä rooleja, voi olla ettei työskentely etene, koska jäsenille haastavat roolit vaikeuttavat työn tekemistä.

Tiimien toiminnassa on myös muita haasteita jäsenten väärien roolien lisäksi. Ryhmän sisällä voi tulla myös konflikteja, jolloin tiimin toiminta joutuu ottamaan takapakkia. Vastaperustetulle tiimille on myös tavanomaista hetken kuohuntavaihe. Nämä erilaiset tiimin sisäiset haasteet ovat kuitenkin hyviä oppimistilanteita. Vaikeudet voidaan ratkaista muun muassa yhteistyöllä ja mukautumisella, joiden avulla uskon ryhmän kehittyvän entistä lujemmaksi.

Koska tiimit ovat muuttuvia ja ainutlaatuisia, tarvitsevat ne myös aina tilanteeseen sopivaa johtamista. Jos tiimi on tiivis ja sen sisällä hyvä vallitsee hyvä ryhmähenki, on sen johtaminen todennäköisesti helppoa. Aluksi kuitenkin tiimin johtaminen saattaa olla haastavampaa kun jäsenet ovat toisilleen vieraita. Onkin tärkeää, että kukin jäsen tuntee kuuluvansa omaan tiimiinsä. Tiimin johtajan onkin hyvä tietää mikä tiimiläisiä yhdistää. Jos tiimiläisiä yhdistää esimerkiksi ikä, elämäntilanne tai ulkoiset piirteet, voidaan nämä ottaa huomioon työskentelyssä. Jos esimerkiksi kaikki tiimiläiset ovat nuoria, ei tapaamisia välttämättä kannata sopia perjantai-iltaan. Uskon, että tiimin johtaminen vaatii tiimin jäsenten tuntemusta ja aikaa. Pidemmän päälle tiimi vahvistuu, kun jokainen oppii (ehkä erehdyksen kautta) oman paikkansa ja tiimi löytää yhteisen sävelen.