Kulttuurin ja vallan johtaminen

Luento aloitettiin pohtimalla erilaisia kulttuureja, ja sitä, vaikuttaako kulttuuri johtamiseen. Ensinnäkin, minusta on selvää, että kansallisia kulttuureja on olemassa. Uskon myös, että kulttuurit eivät rajoitu valtioiden maantieteellisten rajojen mukaan. Ajateltaessa esimerkiksi Suomea ja Ruotsia, huomaa, että kulttuureissamme on paljon yhtäläisyyksiä.

Kulttuuri kattaa varsin laajan alueen olemuksestamme. Tämän monialaisuuden myötä kulttuuri vaikuttaa varmasti myös johtamiseen. Johtamisessa on otettava huomioon kulttuurien eri piirteet. Esimerkiksi Hofstedin kulttuuriulottuvuuksia tarkastelemalla voi ymmärtää, kuinka moninaisesti kulttuuri vaikuttaa organisaation toimintaan ja näin ollen myös johtamiseen.

Organisaatioissa vallitseva vahva kulttuuri imaisee työntekijän sisäänsä yllättävänkin nopeasti. Minulle herää kysymys siitä, onko tämä sulautuminen pelkästään hyvä asia. On toki hyvä, että työntekijä voi samaistua organisaatioonsa ja tuntea kuuluvansa siihen. Toisaalta voisi olla hyvä, jos kyky tarkastella organisaatiota ikään kuin ulkoapäin ja kriittisesti, säilyisi. Tällöin uudet organisaation jäsenet saattaisivat pidemmän aikaa pystyä kehittämään organisaatiota. Epäilenkin, että vahva organisaatiokulttuuri haittaa organisaation uuden oppimista.

Organisaation kulttuuria voi tavanomaisesti ajatella jäävuorena, josta vain osa on pinnalla näkyvissä kaikille. Liekö näkyvä osuus aina vain kiillotettu kuva yrityksestä, niin kuin Disnay Landin tapauksessa? Asiakkaille hymyillään kirkkaasti, mutta työpaikkaa hallitsee kova sääntely ja valvonta? Toivon, ettei aina ole näin. Voisiko tämä esillä oleva jäävuoren huippu parhaimmillaan olla ikään kuin kirjan kansi, joka kertoo mitä kirjan sisällä (eli tässä tapauksessa organisaatiossa) tapahtuu? Tällöin hyvä työntekijöiden hyvät asenteet ja organisaatioiden sisäiset suhteet näkyisivät asiakkaille moitteettomana palveluna.

On mielenkiintoista ajatella, että organisaatioiden sisällä voisi vielä olla useita erilaisia kulttuureja. Samalla voi pohtia, vaatiiko yritys menestyäkseen yhden yhtenäisen kulttuurin niin kuin integraation näkökulmassa. Uskon kuitenkin että yrityksissä aina piilee alakulttuureja, eikä niiden väkisin kitkeminen auta yritystä menestymään. Yritysten tulisi kääntää kulttuurien moninaisuus voitoksi. Kun kulttuureja on monta, myös yritys on monipuolisempi. Kun eri kulttuurien annetaan kukoistaa, uskon että esimerkiksi eri kulttuurien alaiset vahvuudet tulisivat hyvin esiin. Myös muilta kulttuureilta voitaisiin oppia.

Kulttuuri on siis tekijä, joka yrityksen on otettava huomioon, ja jonka yritys voi myös mahdollisesti kääntää voitokseen.