Muutoksen ja innovaatioiden johtaminen

Innovaatioissa ja muutoksessa organisaatioissa on mielestäni kyse paljolti uuden oppimisesta. Organisaatioiden jäsenten ei pidä liikaa tykästyä vanhaan tasapainotilaan. Onkin mielenkiintoista, miten usein tuntuu, että eräänlainen tasapaino ja rauhallisuus ovat tiloja joita tavoitellaan, mutta silti innovaatiot syntyvät usein kaaoksen alaisena. Itselle herää kysymys millainen tämä kaaos käytännössä on. Omaan korvaani kaaoksesta soi myös negatiivinen vivahde, voiko siis kaaoksesta olla organisaatioille pelkkää hyötyä? Luulisi, että kaaos voisi myös jotenkin häiritä työskentelyä.

Kaaokseen liittyy vahvasti epäonnistuminen, joka on tunnetusti myös tie menestykseen. Tuntuu, että tällä hetkellä epäonnistumista vältetään vielä monissa paikoissa, eikä sitä tiedosteta menestyksen mahdollistajana. Saattaa olla, että tulevaisuudessa epäonnistuminen tulee entistä hyväksytymmäksi, sillä harvat tänä päivänä kohtaavat epäonnistumisen niin kuin esimerkiksi Supercell. Tämän yrityksen tapa juhlistaa epäonnistumista isommin kuin onnistumista on mielestäni edistyksellinen ja suora viesti työntekijöille siitä, että epäonnistumiset ovat hyväksyttyjä.

Listatut kymmenen tapaa tappaa innovaatio ovat minusta seikkoja, joita joidenkin yritysten kannattaisi vielä tänä päivänä nostaa mieleen. Vaikka nykyään ollaan vahvasti innovatiivisia ja eteenpäin suuntautuneita, minusta tuntuu, että jotkut takaraivoon painuneet toimintatavat estävät vielä tänäkin päivänä innovointia. Esimerkiksi on hyvä muistaa, ettei innovointi ole vain jonkun tietyn ihmisen työtä, vaan se kuuluu kaikille. Toinen mielenkiintoni herättänyt tapa tappaa innovaatio on se, että kiinnitetään huomiotamme suuremmilta osin lyhytaikaisiin tuloksiin. Minusta on melkein yllättävää, että tuo tapa on listalla, sillä nykyäänhän niin avoimesti keskitytään kvartaalitalouteen.

Innovatiivisuutta ja muutoshalukkuutta ajatellessa herää kysymys, miten työntekijät saadaan koko ajan pysymään avoimina ja halukkaina kohtaamaan muutosta. Muutoshan on yksilölle energiaa vievä ja rankka tilanne. Ehkä asiaa voisi helpottaa se, jos työntekijätkin pystyisivät nähdä muutoksen yksittäisen tilanteen sijaan jatkumona, jolloin muutos aletaan nähdä normaalina ja vallitsevana tilana. Tällöin tapahtuvaa muutosta ei niin kyseenalaistettaisi vaan muutos on sosiaalinen ja dynaaminen prosessi, johon kaikki organisaation jäsenet ottavat osaa. Muutosjohtaminen onkin nykyään yksi johtamisen tärkeimmistä taidoista. Muutos on yrityksen keino selviytyä alati kehittyvässä maailmassa.