Osaamisen
johtaminen
Oppimispäiväkirjan tämä luvun otsikkona on osaamisen johtaminen. Luento jonka aiheena tämä oli, piti sisällään myös oppimisen johtamisen. Ensimmäisissä ajatuksissani en löytänyt yhteyttä näiden kahden välillä. Osaamisen, oppimisen ja tietämyksen johtaminen kuitenkin kulkevat käsi kädessä, sillä osaaminen ja tietämys ovat jatkuvan oppimisen tuote.
Asiantuntevien alaisten johtaminen on nimenomaan johtamista, eikä opettamista tai valmentamista. Tietynlainen valmentaminen on tietysti myös hyvää johtamista, mutta ei johtamisen painopiste. Hyvä johtaja tuntee alaistensa vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä.
Hyvä johtaja arvostaa alaistensa tietämystä ja osaa toimia johtavassa asemassa, vaikkei itse ehkä ole alaisten tehtävien asiantuntija. Johtaja on kuitenkin johtamisen asiantuntija, eikä hänen siksi tarvitse olla alaisten tehtävien asiantuntija vaan hallita suurempi kokonaisuus. Tämä on sellainen asia jota ei tietenkään aktiivisesti tarvitse tuoda esille, mutta mitä johtaja ei myöskään voi kieltää.
Organisaation kannattaa pitää yhtenä peruspilarinaan omaa reflektointia. Kun organisaation toimintaa ja kehitystä seurataan ajatuksen kanssa, on parannuskohtien huomaaminen sekä ideointi muutosta varten helpompaa. Motivaatio tällaiseen toimintaan kasvaa, kun alaisilla on varma tieto, että heidän havaintojaan ja ideoitaan käytetään oikeasti hyväksi ja toteutetaan. Usein alaisilla on myös paremmat valmiudet huomata pienemmällä tasolla olevia muutoksen tarpeita.
Johtajan myönteinen asenne alaisten ja organisaation kehittymistä kohtaan on tärkeässä asemassa, jotta kehitykselle on tilaa. Johtajan täytyy pystyä huomaamaan ja myöntämään asioita joita kannattaisi uudistaa. Jos johtajalla ei ole halua päästää omista vanhoista tavoistaan uudempiin parempiin tapoihin, voi organisaation kehitys kärsiä.
Sekä alaisten että johtajien tulee olla avoimia uusille tiedoille ja taidoille, jotta he voivat kehittyä. Oppiminen tyrehtyy, jos ajattelee tietävänsä jo kaiken tai tarpeeksi. Pienet onnistumiset ja niiden esille tuominen ovat tärkeitä hengen luojia. Onnistumiset kannustavat jatkamaan itsensä ja ympäristön kehittämistä.
Johtajalla tulee olla myös rohkeutta ottaa askel uuteen suuntaan. Nyky-yhteiskunnassa organisaatiot muodostuvat usein toistensa kaltaisiksi, koska toimivasta esimerkistä on turvallista ottaa mallia. Kuitenkin usein ne aivan uusimmat ideat ovat lopulta tuottoisimpia. Osaamisen johtamisen tärkeä ulottuvuus siis on myös yhteistyö ja tieteenalat ylittävä toiminta. Oman organisaation kehittämisen kannalta on tärkeää saada myös näkökulmia sen ulkopuolelta.
Oppimispäiväkirjan tämä luvun otsikkona on osaamisen johtaminen. Luento jonka aiheena tämä oli, piti sisällään myös oppimisen johtamisen. Ensimmäisissä ajatuksissani en löytänyt yhteyttä näiden kahden välillä. Osaamisen, oppimisen ja tietämyksen johtaminen kuitenkin kulkevat käsi kädessä, sillä osaaminen ja tietämys ovat jatkuvan oppimisen tuote.
Asiantuntevien alaisten johtaminen on nimenomaan johtamista, eikä opettamista tai valmentamista. Tietynlainen valmentaminen on tietysti myös hyvää johtamista, mutta ei johtamisen painopiste. Hyvä johtaja tuntee alaistensa vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä.
Hyvä johtaja arvostaa alaistensa tietämystä ja osaa toimia johtavassa asemassa, vaikkei itse ehkä ole alaisten tehtävien asiantuntija. Johtaja on kuitenkin johtamisen asiantuntija, eikä hänen siksi tarvitse olla alaisten tehtävien asiantuntija vaan hallita suurempi kokonaisuus. Tämä on sellainen asia jota ei tietenkään aktiivisesti tarvitse tuoda esille, mutta mitä johtaja ei myöskään voi kieltää.
Organisaation kannattaa pitää yhtenä peruspilarinaan omaa reflektointia. Kun organisaation toimintaa ja kehitystä seurataan ajatuksen kanssa, on parannuskohtien huomaaminen sekä ideointi muutosta varten helpompaa. Motivaatio tällaiseen toimintaan kasvaa, kun alaisilla on varma tieto, että heidän havaintojaan ja ideoitaan käytetään oikeasti hyväksi ja toteutetaan. Usein alaisilla on myös paremmat valmiudet huomata pienemmällä tasolla olevia muutoksen tarpeita.
Johtajan myönteinen asenne alaisten ja organisaation kehittymistä kohtaan on tärkeässä asemassa, jotta kehitykselle on tilaa. Johtajan täytyy pystyä huomaamaan ja myöntämään asioita joita kannattaisi uudistaa. Jos johtajalla ei ole halua päästää omista vanhoista tavoistaan uudempiin parempiin tapoihin, voi organisaation kehitys kärsiä.
Sekä alaisten että johtajien tulee olla avoimia uusille tiedoille ja taidoille, jotta he voivat kehittyä. Oppiminen tyrehtyy, jos ajattelee tietävänsä jo kaiken tai tarpeeksi. Pienet onnistumiset ja niiden esille tuominen ovat tärkeitä hengen luojia. Onnistumiset kannustavat jatkamaan itsensä ja ympäristön kehittämistä.
Johtajalla tulee olla myös rohkeutta ottaa askel uuteen suuntaan. Nyky-yhteiskunnassa organisaatiot muodostuvat usein toistensa kaltaisiksi, koska toimivasta esimerkistä on turvallista ottaa mallia. Kuitenkin usein ne aivan uusimmat ideat ovat lopulta tuottoisimpia. Osaamisen johtamisen tärkeä ulottuvuus siis on myös yhteistyö ja tieteenalat ylittävä toiminta. Oman organisaation kehittämisen kannalta on tärkeää saada myös näkökulmia sen ulkopuolelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti