Viestinnän johtaminen
Yksi johtamisen avaintyökaluista on viestintä. Johtaminen on jatkuvaa kommunikointia ja sitä kautta viestintää. Johtajan täytyy osata ilmaista itseään selkeästi ja miellyttävästi. Organisaation viestintä onkin usein ylhäältä alaspäin suuntautuvaa. Alaiset toimivat enemmän vastaanottavassa roolissa. Viestinnän selkeyden kannalta mielestäni tiedonjaon tulisi, juuri tässä kyseisessä asetelmassa olla enemmän suullista, kuin kirjallista.
Kirjallinen viestintä on usein helpompi ymmärtää väärin kuin oikein. Kirjallisen viestintä on usein lyhyttä, jolloin asioita jää helposti sanomatta. On helppo olettaa jonkun tietävän asioiden taustatiedot ja jättää niistä kertomatta. Lisäksi organisaation sisäistä kirjallista viestintää on usein niin paljon, että sitä on vaikea priorisoida ja vastaanottaa.
Kirjallisesta viestinnästä on myös vaikeaa erottaa sävyeroja. Jos viestintä tapahtuu niin sanotussa livetilanteessa, on puhujan ilmeitä ja eleitä helppo tulkita ja niistä päätellä asian sävyä. Nämä ilmeet ja eleet voivat olla tahattomia, mutta silti tärkeitä. Viestintä voi siis olla tarkoituksellista tai tahatonta. Myös esimerkiksi jostain asiasta vaikeneminen luo viestin. Itse kuitenkin pidän vaikenemisvaihtoehtoa huonona toimintamallina.
Viestintä organisaation sisällä ja viestintä organisaatiosta ulospäin ovat todella erilaisia asioita. Nykyään organisaatioissa on paljon töissä viestinnän ammattilaisia, jotka luovat organisaation brändiä ja käytännössä kaikki markkinointi tapahtuu viestinnän kautta. Organisaation on siis tärkeää miettiä minkälaista viestintää he haluavat tuoda esille. Organisaation viestinnän ja median suhde on myös hieman hankala, koska medialla on omat toimintatapansa, jotka ovat usein kriittisiä. Journalismin sääntöihin kuuluu tuoda asiat esille totuuden mukaisesti, eikä se aina palvele organisaation ajatusta ja etua.
Nykyään sosiaalinen media tuo oman ulottuvuuden sekä organisaation sisällä tapahtuvaan viestintään, sekä sieltä ulospäin suuntautuvaan. Ihmisten työpersoona sekä siviilipersoona eivät ole enää niin erillään. Jokaisen täytyy henkilökohtaisesti ja tarkkaan miettiä kuinka toimia sosiaalisessa mediassa. Erityisesti johtavissa asemissa toimivia ihmisiä ja heidän sosiaalisen median käyttöä seurataan tarkasti.
Viestintä voi jollain tasolla muodostua myös taakaksi, johtajalle varsinkin. Viestinnän kautta rakennetaan luottamusta ja johtaja joutuu miettimään todella tarkkaan, miten hän tuo asioitaan esille alaisilleen.
Organisaation viestinnän taustalta löytyy myös lakeja ja asetuksia, joita täytyy noudattaa. Esimerkiksi julkisuuslaki, valtioneuvoston viestintäsuositus sekä sananvapaus. Näiden mukaan viranomaisilla on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa sekä veronmaksajalla oikeus tiedon saantiin. Mielestäni on hyvä, että Suomessa organisaatioiden toiminta velvoitetaan melko läpinäkyväksi, jolloin organisaatioihin on helpompi luottaa.
Yksi johtamisen avaintyökaluista on viestintä. Johtaminen on jatkuvaa kommunikointia ja sitä kautta viestintää. Johtajan täytyy osata ilmaista itseään selkeästi ja miellyttävästi. Organisaation viestintä onkin usein ylhäältä alaspäin suuntautuvaa. Alaiset toimivat enemmän vastaanottavassa roolissa. Viestinnän selkeyden kannalta mielestäni tiedonjaon tulisi, juuri tässä kyseisessä asetelmassa olla enemmän suullista, kuin kirjallista.
Kirjallinen viestintä on usein helpompi ymmärtää väärin kuin oikein. Kirjallisen viestintä on usein lyhyttä, jolloin asioita jää helposti sanomatta. On helppo olettaa jonkun tietävän asioiden taustatiedot ja jättää niistä kertomatta. Lisäksi organisaation sisäistä kirjallista viestintää on usein niin paljon, että sitä on vaikea priorisoida ja vastaanottaa.
Kirjallisesta viestinnästä on myös vaikeaa erottaa sävyeroja. Jos viestintä tapahtuu niin sanotussa livetilanteessa, on puhujan ilmeitä ja eleitä helppo tulkita ja niistä päätellä asian sävyä. Nämä ilmeet ja eleet voivat olla tahattomia, mutta silti tärkeitä. Viestintä voi siis olla tarkoituksellista tai tahatonta. Myös esimerkiksi jostain asiasta vaikeneminen luo viestin. Itse kuitenkin pidän vaikenemisvaihtoehtoa huonona toimintamallina.
Viestintä organisaation sisällä ja viestintä organisaatiosta ulospäin ovat todella erilaisia asioita. Nykyään organisaatioissa on paljon töissä viestinnän ammattilaisia, jotka luovat organisaation brändiä ja käytännössä kaikki markkinointi tapahtuu viestinnän kautta. Organisaation on siis tärkeää miettiä minkälaista viestintää he haluavat tuoda esille. Organisaation viestinnän ja median suhde on myös hieman hankala, koska medialla on omat toimintatapansa, jotka ovat usein kriittisiä. Journalismin sääntöihin kuuluu tuoda asiat esille totuuden mukaisesti, eikä se aina palvele organisaation ajatusta ja etua.
Nykyään sosiaalinen media tuo oman ulottuvuuden sekä organisaation sisällä tapahtuvaan viestintään, sekä sieltä ulospäin suuntautuvaan. Ihmisten työpersoona sekä siviilipersoona eivät ole enää niin erillään. Jokaisen täytyy henkilökohtaisesti ja tarkkaan miettiä kuinka toimia sosiaalisessa mediassa. Erityisesti johtavissa asemissa toimivia ihmisiä ja heidän sosiaalisen median käyttöä seurataan tarkasti.
Viestintä voi jollain tasolla muodostua myös taakaksi, johtajalle varsinkin. Viestinnän kautta rakennetaan luottamusta ja johtaja joutuu miettimään todella tarkkaan, miten hän tuo asioitaan esille alaisilleen.
Organisaation viestinnän taustalta löytyy myös lakeja ja asetuksia, joita täytyy noudattaa. Esimerkiksi julkisuuslaki, valtioneuvoston viestintäsuositus sekä sananvapaus. Näiden mukaan viranomaisilla on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa sekä veronmaksajalla oikeus tiedon saantiin. Mielestäni on hyvä, että Suomessa organisaatioiden toiminta velvoitetaan melko läpinäkyväksi, jolloin organisaatioihin on helpompi luottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti