Rakenteen ja ympäristön johtaminen

Rakenteen ja ympäristön johtaminen

Luennon aiheena oli byrokratian johtaminen ja paikalla oli vieraileva luennoitsija komisario Jyrki Haapala. Haapala edustaa siis poliisi organisaatiota ja mainitsi heti alussa johtamisen muutoksesta heidän alallaan naisten tullessa osaksi työympäristöä. Haapala kertoi miettineensä, kuinka naisia johdetaan. Enempää tästä asiasta ei keskusteltu, mutta itselleni armeijan käyneenä naisena tämä kuitenkin herätti ajatuksia. Palvelusaikanani keskustelin henkilökunnan kanssa, jotka olivat olleet töissä jo ennen naisten mahdollisuutta astua palvelukseen. He toivat esiin kuitenkin näkökulman jonka mukaan naisia ei tarvitse johtaa yhtään eri tavalla, kuin miehiäkään. He myös olivat ensin ajatelleet, että johtamisen täytyy ehkä olla jollain tavalla erilaista. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut kysyä Haapalalta, muuttiko hän lopullisesti johtamistapojaan. Niin puolustusvoimien kuin poliisin organisaatiossa on varmasti tietyllä tapaa hyvin ”miesmäisiä” naisia. En väitä, ettei olisi totta, että naisia täytyy ehkä johtaa hieman eri tavalla. Totta kai on eriasia toimia esimerkiksi naisvaltaisen yrityksen johdossa, kuin organisaatiossa jossa naisia on vain murto-osa. Mielestäni kuitenkin on tyhmää jakaa yksilöt miehiin ja naisiin, koska kaikkia erilaisia ihmisiä täytyy johtaa eri tavalla.

Byrokraattisen organisaation rakenne aiheuttaa sen että, ”alimman” luokana työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa organisaation muutoksiin ovat olemattomat. Ajatuksia tuodaan ylöspäin korkeintaan itsestä arvoasteikolla astetta ylempänä olevalle. Jokaisen asian tulee siis kulkea virkatietä ja todennäköisyys tietojen päätymisestä ylimmälle johdolle on pieni. Tällaisessa organisaatiossa työntekijä joka haluaa kehittää itseään ja kehittyä tehtävässään on arvokas, kun taas halu kehittää organisaatiota on toissijainen asia.

Byrokraattiset organisaatiot haluavat kuitenkin myös totta kai kehittää itseään, mutta kehittyminen tapahtuu johtajien kautta. Byrokraattinen organisaatio toimii johdon asettamien selkeiden tavoitteiden mukaisesti. Hyvä asia byrokraattisessa organisaatiossa on se että, johtajat tekevät päätökset sääntöjen perusteella, jolloin henkilökohtainen persoonasta johtuva suosiminen on minimissään.

Byrokratia takaa siis jokaiselle selvät säännöt ja oikeudet. Organisaation on helppo pitää huolta siitä, että jokainen hoitaa tehtävänsä niin kuin kuuluu kun tehtävät on selkeästi jaettu. Byrokraattinen organisaatio on siis hyvin selkeä johtamisympäristö. Myös esimiesten tehtävät ovat selkeät heille itselleen sekä alaisille. Tällöin jokaiselle syntyy oikeus pitää huolta organisaation oikeasta toiminnasta ja valittaa jos asiat eivät toteudu niin kuin niiden pitäisi. Tästä johtuu myös tällaisten organisaatioiden hyvä työturvallisuus. Tiedetään aina kenen vastuulla asiat ovat tai kuka on tehnyt virheen.